Siirry pääsisältöön

33. SELVIYTYMISTARINA

Me selviämme, sanon mielessäni

Suoristan askelista kipeytyneitä

    jalkasohjoja

    muhkuraisia

 

Kuuluu nukkuvaa iloa

haiseva huolikasa nurkassa

koviksi pinttyneet silmävedet

vapisevan pääkallon ympärillä

    tuo kireä kalvo

 

Selviämme tästä

pilvet työntävät sinua 

    poispäin

Selviäm

On utua oman itsensä ympärillä

                    me tästä


Pyöräyttää mua keittiössä

Kuiskaan All of me kuten ne telkkarissa

Niin ne teki sen pojan traumassa

 

Nauramme itkua

Päästää vahingossa irti

Lennän lasista läpi

    Katukiveyksellä käy ihana tuuli

Ei ollut panssarilasia

Seinä välillämme

 

Miten tässä taas

Taas kävi näin

    Älä tule, täällä ei ole ratkaisuja

    Ei vastausta, vain vastuuta

    Siihen yhteen ainoaan

    Kysymykseen

 

            Mitä jos

 

Kaikkea ei ratkaise yksi ihminen

Mutta yhden ihmisen pitää elää kaikkien ratkaisujensa kanssa

 

 TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

38. VESIPUTOUKSESSA

Vesiputouksessa Sadevesimukaelma niskoissamme Hän käsivarsillani Kivun läpi työntyi  tänne, täällä Uusi itku ja vanhojen naurujen kaiku yhtä aikaa Kylmä kromiletku, kaakeli vastassasi ja  lämmin rinta Suihkusi ilo kaikkien naamoille ja   haavoille   Kivun, kivun kanssa näitä pisaroita otamme vastaan  opimme elämän syvät ja korkeat Ei aapisesta, ei äidinmaidosta Näissä kyynelissä ja kouristuksissa Epävarmuuden varmuudessa ja lauluni pelokkaiden säkeiden riimeissä Niissä jokapäiväisissä joita  he häpeävät ja peittävät hiekalla Niissä on elämä   Valuvat suuttimet päällämme itkevät meille uusia ajatuksia, hiljaisia, lempeitä, pesevät pois syntymästä koppuraisia kehoja ja   Hän, sanoilla pyydetty, rakkaudella alkuun pantu,  ikuisuuden sormilla käynnistetty märkä, avuton todellisuus Hän siinä, kipujeni tulos, syy, iloni   TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi

2. ISTUN JOULUKUUSEN ALLA

Istun joulukuusen alla ja hengitän                    keskiluokkaa    Hän nukkuu kätkyessään                            lapsi, unelma   Olen hukkunut poskiesi pyörteisiin, tuiketta tiukkuviin silmiesi salaan Tahtonut uida kanssasi pois                 yli merten ja nietosten                         jäädä sinne:                      Valaiden jättöpaikoista kauas,                      kohti avarampia ajatteluita ja         ...

37. HÄN EI VIELÄ OSAA SITÄ SANAA

Vetiset leikkipapatit halkovat helleilmaa       tappasin, pyssytin, ammutin, tapatin talonympärysleikkien kirku ja kaiku  Ikivalossa ikivarjot Väistämättömyydet       on ammuttu, ajoi väkijoukkoon, pyssytti seitsemää, kolme             kuoli Äiti, mä tapatin sen  Matolla hyttysen ruumis  Hän ei vielä osaa sitä sanaa  TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi