Siirry pääsisältöön

7. ETÄISYYDET

 

Tunsin kerran etäisyyden

    Etäisyydet syntyvät

                      ihokontaktivajeesta

                      hiljaisuudesta, rikkumattomasta

                      kahden suun välillä,            sormiryppyjen

                        liian itsenäisestä syvenemisestä

                      Valtameristä

Kahina kuljettaa mantereiden reunoja pitkin

 

Kulkea kuin toinen ei kävelisi siinä,                               

                                            vieressä

 Katsoa tietä näkemättä 

Hän on kauneinta maailmassa

 

Pelko saa mannerlaatat siirtyilemään

Luulosairaus niiden painoin kaatumaan

                                           epävarmaan niskavillaan

                      Kuin yksinäisyys joka koetaan yhdessä

                      Varovaisuus kuin tuossa hänen

                      naamallaan olisi kuonokoppa

                      mitä jos puree

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

38. VESIPUTOUKSESSA

Vesiputouksessa Sadevesimukaelma niskoissamme Hän käsivarsillani Kivun läpi työntyi  tänne, täällä Uusi itku ja vanhojen naurujen kaiku yhtä aikaa Kylmä kromiletku, kaakeli vastassasi ja  lämmin rinta Suihkusi ilo kaikkien naamoille ja   haavoille   Kivun, kivun kanssa näitä pisaroita otamme vastaan  opimme elämän syvät ja korkeat Ei aapisesta, ei äidinmaidosta Näissä kyynelissä ja kouristuksissa Epävarmuuden varmuudessa ja lauluni pelokkaiden säkeiden riimeissä Niissä jokapäiväisissä joita  he häpeävät ja peittävät hiekalla Niissä on elämä   Valuvat suuttimet päällämme itkevät meille uusia ajatuksia, hiljaisia, lempeitä, pesevät pois syntymästä koppuraisia kehoja ja   Hän, sanoilla pyydetty, rakkaudella alkuun pantu,  ikuisuuden sormilla käynnistetty märkä, avuton todellisuus Hän siinä, kipujeni tulos, syy, iloni   TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi

37. HÄN EI VIELÄ OSAA SITÄ SANAA

Vetiset leikkipapatit halkovat helleilmaa       tappasin, pyssytin, ammutin, tapatin talonympärysleikkien kirku ja kaiku  Ikivalossa ikivarjot Väistämättömyydet       on ammuttu, ajoi väkijoukkoon, pyssytti seitsemää, kolme             kuoli Äiti, mä tapatin sen  Matolla hyttysen ruumis  Hän ei vielä osaa sitä sanaa  TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi