Siirry pääsisältöön

29. TÄMMÖISEN ÄIDIN SAIT

Tämmöisen äidin sait

Meri auki edessämme haukkovana

Pienen, holtittoman

Silittelee näitä kahta

Kipeän, muotopuolen

Sen syleilyssä laineilemme

kauas näistä ahtaista kuvista pölyisistä

Unista

Tämmöinen nainen sinut synnytti
 
Meren uumenissa punottiin, luotiin sisintäsi

myöten päivänkakkaraksi, kiiltokuvaksi,

ihmisperhoseksi

Käveleväksi ihmeeksi Hän sinut loi
 

Lainakohtu, väliaikainen koti silti

              Olet mulle kaikki

Merivaahto varpaissamme nyt,
 
Silloin valtameret välissä kuin rotkot ja

            Annan sinun mennä

Ui, ui, vana vedessäsi karttanani
 
Kroolaan majoihisi, yksiöösi
 
Istun ja esitän kiusallisia kyselytunteja
 

Harjaan haituviasi tänään

Huomenna sinä minun
 
Meriaalto uittaa tukkaani unen ja

taivaan maassa

Ja sinä jatkat kasvuasi kohti sinua, taivasta

Tämä meri ympärilläsi kuin minulta jäänyt
 
hymy tai yökeinutus, joka
 
Laittaa nukkumaan vielä 

Vanhankin


TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

38. VESIPUTOUKSESSA

Vesiputouksessa Sadevesimukaelma niskoissamme Hän käsivarsillani Kivun läpi työntyi  tänne, täällä Uusi itku ja vanhojen naurujen kaiku yhtä aikaa Kylmä kromiletku, kaakeli vastassasi ja  lämmin rinta Suihkusi ilo kaikkien naamoille ja   haavoille   Kivun, kivun kanssa näitä pisaroita otamme vastaan  opimme elämän syvät ja korkeat Ei aapisesta, ei äidinmaidosta Näissä kyynelissä ja kouristuksissa Epävarmuuden varmuudessa ja lauluni pelokkaiden säkeiden riimeissä Niissä jokapäiväisissä joita  he häpeävät ja peittävät hiekalla Niissä on elämä   Valuvat suuttimet päällämme itkevät meille uusia ajatuksia, hiljaisia, lempeitä, pesevät pois syntymästä koppuraisia kehoja ja   Hän, sanoilla pyydetty, rakkaudella alkuun pantu,  ikuisuuden sormilla käynnistetty märkä, avuton todellisuus Hän siinä, kipujeni tulos, syy, iloni   TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi

37. HÄN EI VIELÄ OSAA SITÄ SANAA

Vetiset leikkipapatit halkovat helleilmaa       tappasin, pyssytin, ammutin, tapatin talonympärysleikkien kirku ja kaiku  Ikivalossa ikivarjot Väistämättömyydet       on ammuttu, ajoi väkijoukkoon, pyssytti seitsemää, kolme             kuoli Äiti, mä tapatin sen  Matolla hyttysen ruumis  Hän ei vielä osaa sitä sanaa  TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi