Minun lapsuuteni takana pauhasi vauhko meri
Villinä, itseään kiimaisesti etsien
Omia ääriään sohien
Olen tässä paljaana kuin meduusa
Ikkunan takaa tuuli puhaltaa lävitseni,
Vuolee minusta ulos kyyneleen kokoisia paloja
Emootioita, sanovat
Hytisen ulos sanoja
Vuosien takaisia, keskeneräisiä
Vapisevia tavuja
Minun lapsuuteni takana pauhasi vauhko meri
Vaahto valui pitkin reittäni ja
Antoi ymmärtää
Jokin on rikki, mutta mikä
Sitä ei manuaalissa kerrottu,
Ei puhuttu monin kielin, ei kärsivällisesti
avattu ja laitettu hellästi säästöön
Maata kuin ammuttu eläin
Jo vanhana, vanhempana,
Kuolemanpainavana
Niska huolesta koppuraisena ja
Odottaa pahinta
Minun lapsuuteni takana pauhasi
Puhallan muistikuviin keltaista valoa
Ne alkavat hohtaa
Aurinko nousee merestä
Kommentit
Lähetä kommentti