Siirry pääsisältöön

5. KESÄN HETKI

Kuuman avaruusnatsin 

kourissa vaikertaa maa

 

Ihmiset pieninä sen alla

Suojaa vailla

 

Ah, onneks on unelmat

aniliininpunaiset,

sateenkaarireunuksiset

joiden sisään upota

kuin 

    lämpimään 

                       vo

                              i

                                 h

                                     i

                                        n

 

Juon rasvaa ja odotan

seuraavaa sadetta

 

Haluan saada kaiken

mutta en minkään

                                huonoja puolia

 

En myöskään halua         

   sitoutua

mihinkään

 

Olla vapaa saareke

 

            Niinku

 k    e    l            u   v   a
                   

                            

Joka kerta pohtia:

        on niin ikävä      

 

Olispa enemmän niitä 

        mitä ne on, ihmisiä

   toisia

ys tä vi ä


Tekstin oikeudet: Sofia Lumi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

38. VESIPUTOUKSESSA

Vesiputouksessa Sadevesimukaelma niskoissamme Hän käsivarsillani Kivun läpi työntyi  tänne, täällä Uusi itku ja vanhojen naurujen kaiku yhtä aikaa Kylmä kromiletku, kaakeli vastassasi ja  lämmin rinta Suihkusi ilo kaikkien naamoille ja   haavoille   Kivun, kivun kanssa näitä pisaroita otamme vastaan  opimme elämän syvät ja korkeat Ei aapisesta, ei äidinmaidosta Näissä kyynelissä ja kouristuksissa Epävarmuuden varmuudessa ja lauluni pelokkaiden säkeiden riimeissä Niissä jokapäiväisissä joita  he häpeävät ja peittävät hiekalla Niissä on elämä   Valuvat suuttimet päällämme itkevät meille uusia ajatuksia, hiljaisia, lempeitä, pesevät pois syntymästä koppuraisia kehoja ja   Hän, sanoilla pyydetty, rakkaudella alkuun pantu,  ikuisuuden sormilla käynnistetty märkä, avuton todellisuus Hän siinä, kipujeni tulos, syy, iloni   TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi

33. SELVIYTYMISTARINA

Me selviämme, sanon mielessäni Suoristan askelista kipeytyneitä      jalkasohjoja     muhkuraisia   Kuuluu nukkuvaa iloa haiseva huolikasa nurkassa koviksi pinttyneet silmävedet vapisevan pääkallon ympärillä     tuo kireä kalvo   Selviämme tästä pilvet työntävät sinua       poispäin Selviäm On utua oman itsensä ympärillä                         me tästä Pyöräyttää mua keittiössä Kuiskaan All of me kuten ne telkkarissa Niin ne teki sen pojan traumassa   Nauramme itkua Päästää vahingossa irti Lennän lasista läpi      Katukiveyksellä käy ihana tuuli Ei ollut panssarilasia Seinä välillämme   Miten tässä taas Taas kävi näin      Älä tule, täällä ei ole ratkaisuja      Ei vastausta, vain vastuuta      Siihen yhteen ainoaan ...