Kun seisoo sillalla Pariisissa ulostaa laivoja hukkuu katseellaan Seineen he tanssivat pahvilaatikoilla kuin se olisi Versailles TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi

On vielä huhtikuu Välikausiale lukee kirkon ilmoitustaululla Uskominen on halpaa Mutta vaatii uhreja Kevät ikkunan takana Silmät osuvat yrmeään Ohikulkijaan Hän on osa asfalttia Kivikuningas tässä Vuosisatoja tallettaneessa Rantakaupungissa Jonka meri ei ole meri Vaan saarien Rannat On vieläkin huhtikuu Tipahdan kaiken keskelle Kuin en osaisi itse liikkua Antaudun tilaan Kun ei ihan vielä Vielä ihan Ole siellä, Eikä täällä, tässä Kun odottaa, Kasvattaa sisällään Uuden ihmisen unelmia ja Kuolemaa On kevät pysähtyneempi Kuin kirjoissa, Joissa sen ohi kävellään Se välineellistetään         Kesän kynnysmatto,         Ponnahduslauta Ilman itseisarvoa Hailakan keltaista betonia On huhtikuu Ja minä odotan Katiskan nielu vasta puolillaan Kohta on syksy  TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi

Kangastuksia näin Kuivassa putosi lihava vesi  pisara keskelle minua, meitä   Moottoritien helteen öljymäinen aaltoilu laiha auto ja tärisevä kartta haihtuivat, törmäsimme jäävuorenhuippuun, joka suli       vedenpaisumukseksemme                                      Päästin irti Minusta, meistä Lensin tutusta kuvasta, läpi kuusiaidan, postilaatikkorivien, kuin lähiharakka piittaamattomana, tylsänä Kangastuksia kaikki, Ei totta ollenkaan, Että muka rakkautta, että sitä muka olisi                 aavikolla lähde kajastaa  takanasi,   lastaa kyttyräsi täyteen ja tule takaisin  TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi

Tuuli teki meille lumidyynit Hän heittäytyy pehmoiselle maailmankartalleen, toppahaalari tähtiasentoon, sakarat viiteen tuulensuuntaan, loistaa  jään sulattavaa halogeenihymyä Valo karkaa sydämeeni ja sieltä nauhana ulos             Kerran olin varma, tämä metsä ja sen              leikit ovat minulta kielletyt. Hän                        syntyi ja parkaisi minulle uuden                        nimen, synnytti uudelleen                                               identiteettini. Nappaa kiinni nauhan päästä, kietoo sitä kuin syleilyä minuun, maailma pyörii me pyörimme ja olemme taas nuoralla yhteen liitetyt Aina olemme,                 ...

Keltainen epämuodostunut pallo, se olen ilman sinua      puoliskoni, ihokkaani, muotolaskokseni   Väistykää, oi, verenhimoiset veitset! Säästäkää meidät, toisillemme luodut, kyyhkyläiset, symbioosiin syntyneet, Amorin makoisat lapset   Jos ken uskaltaa mua vuolla, veistää taikka kuoria sisintä esiin, se mun muhkuroihin sattuu, lupaan itkeä maltohappoa!   Voit keittää, vaikka suolata ja napsia, mutta ei ilman pukua, syntymässä saatua                            Sillä ilman sinua, kuori, en ole enää minä   Ja sinä, pelkkä kuori   Jää iholle, ihoksi jää vartaloni uomiin ja syvänteisiin erottamattomat Kuin vain peruna ja sen kuori voivat olla   TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi

Jos maailma on vain  muovisia yksisarvisia  tavarakaupan hyllyssä  minä kasvan vihreää  ja sammallan  ulos näitä  soljuvia sanoja  joiden koti on mikrohiukkasten  pesä ja luomuosaston  kauniit ajatukset    Jos me hukumme kuitenkin  miksi jäädä kannonnokkaan  odottamaan aaltoa    Minä rakennan vallihaudan  ja purtilon, joka seilaa  läpi roskakasojen ja  värikkäiden vesien  ja luotan, että meitä  ohjataan kyllä   TEKSTIN OIKEUDET : Sofia Lumi

Mänty muuttuu sateessa mustaksi sen iho kuin kiiltävä panssari nokinen metsän sotilas       valvoo, ei nuku      valvoo, ei nuku  long drink -pussi piiloutuu muutamavuotiseen pajukkoon siinä on sen satavuotinen koti ohi kulkee eläin ja sen ihminen dialogi tässä kosteassa puiden kodissa kirjaimia hapella selfie matkalla kouluun ei ole sama   Täällä on tämä toinen todellisuus,                                      totuus TEKSTIN OIKEUDET: Sofia Lumi